{"id":2084,"date":"2023-09-04T01:14:12","date_gmt":"2023-09-03T22:14:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.measte.fi\/?page_id=2084"},"modified":"2024-03-11T23:41:46","modified_gmt":"2024-03-11T21:41:46","slug":"radon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/radon\/","title":{"rendered":"Radon"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Radon<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Suomessa sis\u00e4ilman korkea radonpitoisuus aiheuttaa satoja keuhkosy\u00f6p\u00e4tapauksia vuosittain eli noin joka seitsem\u00e4s keuhkosy\u00f6p\u00e4tapaus on aiheutunut sis\u00e4ilman korkean radonpitoisuuden vuoksi.<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Radon-kaasu syntyy maaper\u00e4ss\u00e4 olevan uraanin hajoamistuotteena. Se on radioaktiivinen jalokaasu, joka kulkeutuu usein rakennuksen alla olevasta maaper\u00e4st\u00e4 asunnon sis\u00e4ilmaan jos rakennuksessa on alipaine. Pienetkin raot, joita materiaalien el\u00e4misen ja rakennusvirheiden vuoksi on jokaisessa rakennuksessa, tuovat rakenteista irtoavien haitallisten hiukkasten lis\u00e4ksi radonia hengitett\u00e4v\u00e4\u00e4n sis\u00e4ilmaan.\u00a0<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Ulkoilman radonpitoisuus on yleens\u00e4 10 Bq\/m3, mutta sis\u00e4ilmassa se voi olla kymmeni\u00e4, jopa satoja kertoja suurempi. Mit\u00e4 suurempi radonpitoisuus, sit\u00e4 suurempi riski saada radioaktiivisen s\u00e4teilyn haittoja. S\u00e4teily lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin keuhkosy\u00f6v\u00e4n riski\u00e4. Radonin s\u00e4teily vaikuttaa my\u00f6s sukusoluihin ja sit\u00e4 kautta perinn\u00f6llisyyteen eli s\u00e4teily voi katkaista perim\u00e4n DNA-ketjuja ja aiheuttaa erilaisia sairauksia tuleville sukupolville.<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Suomessa tehd\u00e4\u00e4n radonmittauksia ker\u00e4yspurkeilla, joita pidet\u00e4\u00e4n muutamia kuukausia asunnossa. Sen perusteella tiedet\u00e4\u00e4n millaiset radontasot tutkittavassa rakennuksessa on. Mittaus ei kuitenkaan v\u00e4henn\u00e4 radonpitoisuutta.<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Radonpitoisuutta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huolehtimalla siit\u00e4 ett\u00e4 asunnon ilman vaihtuvuus on riitt\u00e4v\u00e4 eli koko asunnon ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtuu noin kerran kahden tunnin aikana ja asunnossa ei ole ali- eik\u00e4 ylipainetta ulkoilmaan verrattuna. T\u00e4ll\u00f6in kaikki asuntoon tuleva ilma on radonpitoisuudeltaan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja puhdasta koska sis\u00e4ilmaan ei imet\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 tulevaa ilmaa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 radonia, vaan ilma sis\u00e4tiloihin tulee tulokanavia pitkin ulkoilmasta suodattimien kautta.\u00a0<\/span><\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Kun asunnon ilmanlaadun taso pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 tai jopa erinomaisena (ja on huolehdittu ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4d\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 ilma vaihtuu noin kerran kahdessa tunnissa), voidaan olla varmoja, ettei asunnon sis\u00e4ilman radonpitoisuus nouse vaaralliselle tasolle.<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Asunnon ilmanlaadun poikkeamat ideaalisesta arvosta viestiv\u00e4t my\u00f6s radontasojen nousun riskist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t radioaktiivisten partikkeleiden hengitt\u00e4mist\u00e4 eli asukkaiden saaman s\u00e4teilym\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta terveyshaittoja asukkaille.<\/p>

\u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Hanki asuntoosi Tunkka 100 ilmanlaadun seurantalaite. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nopeasti jos asuntosi ilmanlaatutasoon tulee h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jotka voivat lis\u00e4t\u00e4 radioaktiivista radonia sis\u00e4ilmassa. H\u00e4iri\u00f6t aiheutuvat yleens\u00e4 suodattimien tukkeutumisesta, ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4n vioista tai asukkaiden tekemist\u00e4 muutoksista (esim. joku muuttaa venttiilin asentoa).<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Radon \u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Suomessa sis\u00e4ilman korkea radonpitoisuus aiheuttaa satoja keuhkosy\u00f6p\u00e4tapauksia vuosittain eli noin joka seitsem\u00e4s keuhkosy\u00f6p\u00e4tapaus on aiheutunut sis\u00e4ilman korkean radonpitoisuuden vuoksi. \u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Radon-kaasu syntyy maaper\u00e4ss\u00e4 olevan uraanin hajoamistuotteena. Se on radioaktiivinen jalokaasu, joka kulkeutuu usein rakennuksen alla olevasta maaper\u00e4st\u00e4 asunnon sis\u00e4ilmaan jos rakennuksessa on alipaine. Pienetkin raot, joita materiaalien el\u00e4misen ja rakennusvirheiden vuoksi on jokaisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"no-sidebar","site-content-layout":"page-builder","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"disabled","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-2084","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"woocommerce_thumbnail":false,"woocommerce_single":false,"woocommerce_gallery_thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Radon \u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Suomessa sis\u00e4ilman korkea radonpitoisuus aiheuttaa satoja keuhkosy\u00f6p\u00e4tapauksia vuosittain eli noin joka seitsem\u00e4s keuhkosy\u00f6p\u00e4tapaus on aiheutunut sis\u00e4ilman korkean radonpitoisuuden vuoksi. \u00b7\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Radon-kaasu syntyy maaper\u00e4ss\u00e4 olevan uraanin hajoamistuotteena. Se on radioaktiivinen jalokaasu, joka kulkeutuu usein rakennuksen alla olevasta maaper\u00e4st\u00e4 asunnon sis\u00e4ilmaan jos rakennuksessa on alipaine. Pienetkin raot, joita materiaalien el\u00e4misen ja rakennusvirheiden vuoksi on jokaisessa…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2084","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2084"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2084\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2254,"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2084\/revisions\/2254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.measte.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2084"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}